Jaakko Asp
Aineisto
Henkilön nimi
Jaakko Asp
Biografia
Isa Aspin isänisä oli Raahen seudulle torppariksi muuttanut Heikki Kinnunen (1785–1829). Hänen sukunsa oli kotoisin Keski-Suomesta Kivijärveltä. Isan isänäiti oli raahelainen korpraalintytär Liisa Margareta Digerörn (n. 1785–n. 1859). He avioituivat Raahessa vuonna 1811. Isän kuoltua äiti antoi nuorimman poikansa, tammikuussa 1829 syntyneen Jaakon kasvattipojaksi lapsettomalle tädilleen ja tämän miehelle perämies Fredrik Aspille, jolta Jaakko sai myös uuden sukunimen. Asp kuoli keuhkotautiin Jaakon ollessa vasta seitsemänvuotias.
Jaakko Asp oppi tätinsä luona asuessaan ruotsin kielen ja kävi kahden vuoden ajan Raahen sunnuntaikoulua. Häntä on kuvattu teräväpäiseksi ja lahjakkaaksi nuoreksi mieheksi, joka opiskeli itsenäisesti lukien. Hän myös kirjoitti mielellään runomuotoisia tekstejä ja joitakin hänen runoistaan julkaistiin Oulun viikkosanomien palstoilla. Taiteellisesti lahjakas mies myös sepitti sävelmiä runoihinsa ja lauloi niitä kanteleen säestyksellä. Tuttavapiirissä hän oli suosittu leikillisen ja vilkkaan luonteensa ansiosta.
Kasvatti-isän kuoltua tämän työnantajan Zachris Franzénin (joka oli runoilija Franz Michael Franzénin veli) vävyn, lääninkamreeri Carl Gustaf Bergbomin kautta Jaakko-pojalle järjestyi töitä. Bergbom oli nimittäin perustamassa Utajärven Niskan kylälle rautaruukkia. Jaakko Asp tuli Utajärven kappelin Myllyrannan ruukin konttoriin harjoittelijaksi jo kouluvuosinaan, viidentoista ikäisenä vuonna 1844. Samaan aikaan oli ruukin esimies Backmanin kotona sisäpiikana Briita Liisa Puhakka. Itsenäisesti opiskellen Jaakko Asp kohosi vähitellen tehtaankirjuriksi, mihin tehtävään hänet kutsuttiin 1857.
Jaakko Asp oli avioitunut Liisa Puhakan kanssa 28. maaliskuuta vuonna 1852. He saivat kaikkiaan yksitoista lasta. Vanhin lapsista, Loviisa eli Isa, syntyi seuraavana vuonna, Fredrik 1854, Elisabet (Betty) 1856, Jaakko 1858, Amalia 1860, Helena 1862, Vilhelm 1865, Kustaa 1867, Edvard 1869, Oskar 1871 ja tuolloin edesmenneen vanhimman sisarensa muistoksi jälkimmäisen nimensä saanut Ida Lovisa 1873.
1860-luvulla Jaakko Asp siirtyi Ämmän rautaruukin, ja siihen vuonna 1864 yhdistetyn Kurimon rautaruukin (Puolangalla) kirjanpitäjäksi.
Jaakko Asp oppi tätinsä luona asuessaan ruotsin kielen ja kävi kahden vuoden ajan Raahen sunnuntaikoulua. Häntä on kuvattu teräväpäiseksi ja lahjakkaaksi nuoreksi mieheksi, joka opiskeli itsenäisesti lukien. Hän myös kirjoitti mielellään runomuotoisia tekstejä ja joitakin hänen runoistaan julkaistiin Oulun viikkosanomien palstoilla. Taiteellisesti lahjakas mies myös sepitti sävelmiä runoihinsa ja lauloi niitä kanteleen säestyksellä. Tuttavapiirissä hän oli suosittu leikillisen ja vilkkaan luonteensa ansiosta.
Kasvatti-isän kuoltua tämän työnantajan Zachris Franzénin (joka oli runoilija Franz Michael Franzénin veli) vävyn, lääninkamreeri Carl Gustaf Bergbomin kautta Jaakko-pojalle järjestyi töitä. Bergbom oli nimittäin perustamassa Utajärven Niskan kylälle rautaruukkia. Jaakko Asp tuli Utajärven kappelin Myllyrannan ruukin konttoriin harjoittelijaksi jo kouluvuosinaan, viidentoista ikäisenä vuonna 1844. Samaan aikaan oli ruukin esimies Backmanin kotona sisäpiikana Briita Liisa Puhakka. Itsenäisesti opiskellen Jaakko Asp kohosi vähitellen tehtaankirjuriksi, mihin tehtävään hänet kutsuttiin 1857.
Jaakko Asp oli avioitunut Liisa Puhakan kanssa 28. maaliskuuta vuonna 1852. He saivat kaikkiaan yksitoista lasta. Vanhin lapsista, Loviisa eli Isa, syntyi seuraavana vuonna, Fredrik 1854, Elisabet (Betty) 1856, Jaakko 1858, Amalia 1860, Helena 1862, Vilhelm 1865, Kustaa 1867, Edvard 1869, Oskar 1871 ja tuolloin edesmenneen vanhimman sisarensa muistoksi jälkimmäisen nimensä saanut Ida Lovisa 1873.
1860-luvulla Jaakko Asp siirtyi Ämmän rautaruukin, ja siihen vuonna 1864 yhdistetyn Kurimon rautaruukin (Puolangalla) kirjanpitäjäksi.
Lähteet
Hyytinen, Erkki, Isa Asp. Oulu: Pohjoinen 1983; Setälä, Helmi, Isa Asp. Helsinki: Otava 1912; http://www.kirjastovirma.fi/oilinginvarrelta/isa_asp; Sovelius-Sovio, Eero, Ihmisiä laivojen kaupungista. Henkilöhistoriaa 1700–1900-lukujen Raahesta. Scripta Historica 35. Oulu: Oulun Historiaseura 2011; Jokinen, Leena, Katsaus Isa Aspin esivanhempiin. 13.12.2018.
Syntymäpäivä
4.1.1829
Kuolinpäivä
11.12.1897
Syntymäpaikka
Raahe
Kuolinpaikka
Puolanka
Asema tai ammatti
Tehtaan kirjanpitäjä
Etunimet
Jaakko
Sukunimi
Asp
Kinnunen
Lapsi
Puoliso
Henkilöstä lisää
Linkitetyt aineistot
Suodata kentän mukaan
| Nimeke | Kentän näytettävä nimi | Tyyppi |
|---|---|---|
 Isa Asp |
Isä | Henkilö |
 Edvard Asp |
Isä | Henkilö |
| Vilhelm Asp | Isä | Henkilö |
| Fredrik (Jaakonpoika) Asp | Isä | Henkilö |
| Elisabeth (Betty) Asp | Isä | Henkilö |
| Jaakko (Jaakonpoika) Asp | Isä | Henkilö |
| Helena Asp | Isä | Henkilö |
| Kustaa Asp | Isä | Henkilö |
| Oskar Asp | Isä | Henkilö |
| Ida Asp | Isä |
| Nimeke | Kentän näytettävä nimi | Tyyppi |
|---|---|---|
 Små Dikter. Till minne åt Fröken Sally T. af Louise Asp 18 10/11 70; Bihang till Små Dikter |
Tekijä | poem |
 Jaakko Aspin kirje Isa Aspille 18.2.1872 |
Kirjoittaja | Kirje |
| Nimeke | Kentän näytettävä nimi | Tyyppi |
|---|---|---|
 Till Jakobus |
Liittyy | poem |
| Nimeke | Kentän näytettävä nimi | Tyyppi |
|---|---|---|
| Heikki Kinnunen | Lapsi | Henkilö |
| Fredrik Asp | Lapsi | Henkilö |
| Nimeke | Kentän näytettävä nimi | Tyyppi |
|---|---|---|
| Liisa Puhakka | Puoliso | Henkilö |