Samuli Paulaharju
Samuli Paulaharju
Kansanperinteen kerääjänä tunnetuksi tullut Samuli Paulaharju (1875-1944) valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1901. Seminaarissa oli tuolloin maantieteen, piirustuksen ja käsityön opettajana aktiivinen kansallisromantiikan puolestapuhuja, arkkitehti Yrjö Blomstedt. Hän organisoi seminaarilaiset keräämään kansanomaista esineistöä, erityisesti koristeltuja puuesineitä seminaarin museota varten.
Yrjö Blomstedt oli tehnyt Victor Sucksdorffin kanssa matkan Karjalaan vuonna 1894 tarkoituksenaan etsiä rakennusosia ja koristemuotoja, joissa näkyy ”puhdas suomalainen leima”. Aineisto julkaistiin teoksessa Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja. Teoksesta muodostui karelianismin tärkein kulmakivi suomalaisessa arkkitehtuurissa. Blomstedtin avulla Samuli Paulaharju pääsi ensimmäiselle keräysmatkalleen Aunukseen kesällä 1900.
Samuli Paulaharju toimi pitkään opettajana Oulun kuuromykkäinkoulussa. Hän teki yli neljänkymmenen vuoden ajan joka kesä keräysmatkoja eri puolille Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa. Hän kokosi suullista kansantietoutta, piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. Samuli Paulaharjun kokoelma Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa sisältää yli 65 000 muistiinpanoa ja 4 000 sivua kansatieteellisiä kertomuksia.