Jyväskylän seminaarin perustamisen ja kansakouluasetuksen säätämisen myötä koulutuksesta alkoi tulla yhteiskunnan päätöksentekijöiden määrittelemää ja säätelemää toimintaa tätä tarkoitusta varten perustetuissa oppilaitoksissa. Koulutetut ammattilaiset eli kansakoulunopettajat olivat arvostettuja ja esikuvallisia henkilöitä.
Opettajan ammatti oli yksi ensimmäisistä, joihin naisia koulutettiin ja joissa he saivat ammattiin perustuvan aseman ja toimeentulon. Koulutusjärjestelmän kehitys Suomessa ei ollut suoraviivaista edistyksen voittokulkua, mutta vähitellen kansakoulusta tuli kaikkien koulu, kuten Cygnaeus oli tarkoittanut.
TÄSSÄ JOKU LINKKI (Käsityö ja piirustus<)
TÄSSÄ JOKU LINKKI (Käsityö ja piirustus<)
TÄSSÄ JOKU LINKKI (Käsityö ja piirustus<)
Liitteet
Edvard Theodor Skogsterin muistelmia
Otteita Edvard Theodor Skogsterin (1846-1923) muistelmista, joissa hän kuvailee opiskeluaan Jyväskylän seminaarissa vuosina 1865-1869. Valmistuttuaan seminaarista hän toimi Viipurin lähistöllä sijainneen Kylliälän kasvatuslaitoksen opettajana ja johtajana.
Jyväskylän seminaarin miesoppilaita 1860-luvulla
Jyväskylän seminaarin miesoppilaita v. 1865 tai 1866. Kuvassa ovat vasemmalta takarivistä alkaen: August Varvikko, Matti Kauppinen, Juho Kallén, Kalle Sormunen, Frans Tammi (Ekqvist), Herman Toivonen, Frans Finnberg, Matti Tuomikoski, Kustaa Rekolainen, Kalle Penttilä, Karl Lindgrén, Edvard Skogster, Gustaf Lönnbeck, Matti Markkunen, Kustaa Gestrin, Simo Eerikäinen ja Kaarle Saarinen.
Seminaarin piirustustunti v. 1912
Naisseminaarilaisia piirustustunnilla seminaarin piirustus- ja veistosalirakennuksessa (nykyisessä Paulaharjun salissa Villa Ranassa) vuonna 1912. Käytävällä seisoo seminaarin johtajatar Hilda Söderström, joka opetti piirustusta.
Viivi Särkkä muistelee Jyväskylän seminaarin johtajattarena vuosina 1867-1893 toiminutta Charlotta Lydeckeniä
Viivi Särkkä valmistui Jyväskylän seminaarista vuonna 1897 ja toimi vuodesta 1900 alkaen seminaarin tyttöharjoituskoulun opettajana.
Charlotta Lydecken
Viipurilaissyntyinen Charlotta Lydecken (1833-1916) perusti vuonna 1857 Sortavalaan yksityisen tyttökoulun. Valmistautuakseen Jyväskylän seminaarin opettajattareksi, ja hän opiskeli vuosina 1861-1863 Saksassa ja Sveitsissä, muun muassa Bernissä G. Frölichin johtamassa Die Einwohner-Mädchenschulen yhteydessä toimivassa opettajattarien valmistuslaitoksessa. Charlotta Lydecken toimi vuodesta 1863 Jyväskylän seminaarin historian, maantiedon ja käsityön opettajana kunnes hänet vuonna 1867 valittiin seminaarin johtajattareksi.
