Jyväskylän seminaari
Jyväskylän kaupunkiin perustettiin maan ensimmäinen suomenkielistä opetusta antanut kansakoulunopettajaseminaari vuonna 1863. Seminaarin toiminnan suunnittelusta vastannut Uno Cygnaeus nimitettiin sen ensimmäiseksi johtajaksi. Cygnaeuksen seminaarisuunnitelmien esikuvina olivat keskieurooppalaisissa pikkukaupungeissa sijainneet opettajaseminaarit. Jyväskylään oli perustettu suomenkielisiä kouluja jo ennen seminaarin perustamista. Poikalyseo aloitti toimintansa 1858 ja tyttökoulu 1864. Kaupungista muodostui pian suomenmielisyyden ja -kielisyyden keskus, jonka merkittävimpiä vaikuttajia oli Cygnaeuksen ohella piirilääkäri Wolmar Schildt.
Ennen kuin Seminaarinmäen alueen rakennukset valmistuivat ja ne vihittiin käyttöön vuonna 1883, seminaari toimi parinkymmenen vuoden ajan vuokrahuoneissa kaupungin ruutukaavan alueella. Miesosasto opiskeli ensin Kauppakadun varrella entisessä kauppias Häggmanin talossa, jota seminaarin muutettua omiin rakennuksiinsa käytettiin pitkään kaupungin raatihuoneena. Sittemmin talossa toimi myös Jyväskylän tyttölukio (1913–1952).
Naisosasto toimi Kauppakadulla niin kutsutussa Räihän perillisten talossa, joka sittemmin toimi lyseon opetustilana ja myöhemmin kuuromykkäinkouluna. Seminaarilaiset opiskelivat ylätalossa ja alempana sijainneessa rakennuksessa toimi tyttömallikoulu. Samoissa tiloissa toimivat myös seminaarin lastentarha ja lastenseimi.
Isa Asp aloitti opintonsa seminaarissa syksyllä 1871. Samaan aikaan Aspin kanssa seminaaarissa opiskelivat muiden muassa runoilija J. H. Erkko, sittemmin oopperalaulajattarena tunnettu Lydia Lagus sekä oppikirjojen tekijä ja suomentaja Hanna Favorin, jotka kuuluivat hänen tuttavapiiriinsä. Tuolloin seminaarin johtajana toimi Karl Gabriel Leinberg ja johtajattarena Charlotte Lydecken.