Henrik Heikel

Aineisto

Henkilön nimi

Henrik Heikel

Biografia

Pietarsaaressa 1843 syntyneen Johan Henrik Heikelin vanhemmat olivat FM, rehtori ja rovasti Albert Heikel sekä Albertina Kristina Levón, joka oli Saloisten kihlakunnan henkikirjoittajan, Johan Levónin tytär.

Henrik Heikel kävi Vaasan lukion. Valmistuttuaan vuonna 1865 Evon metsänhoito-opistosta hän työskenteli metsänhoitajana pohjoisen Suomen metsänhoitoalueilla. Vuonna 1890 hänestä tuli Oulujärven tarkastuspiirin ylimetsänhoitaja, missä tehtävässä Heikel toimi aina vuoteen 1906 saakka.

Henrik Heikelillä oli kaikkiaan kuusitoista lasta. Parikymmenvuotinen avioliitto päättyi puoliso Lina Harlinin kuolemaan joulukuussa 1888. Tammikuussa 1890 leski avioitui uudelleen Sally Thauvónin kanssa, ja Isa Aspin parhaasta ystävästä tuli äitipuoli kymmenelle Henrikin ja Linan elossa olleelle lapselle. Neljä vanhinta oli kuollut jo 1870-luvulla. Sally ja Henrik Heikel saivat myös kaksi yhteistä lasta, Signen (avioiduttuaan Kantele) ja Ilmarin.

Henrik ja Sally Heikelin pojasta Ilmari Heikinheimosta tuli kirjallisuudentutkija ja toimittaja, joka toimi vuosina 1928–1933 Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtorina. Väiteltyään tohtoriksi 1934 C. A. Gottlundin elämäntyöstä kielentutkijana Heikinheimo siirtyi Yleisradion ohjelmapäälliköksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1945 saakka.

Lähteet

Bergholm, Axel (toim.), Sukukirja: Suomen aatelittomia sukuja I ja II osa. Helsinki: Otava 1901; Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954; Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Johan Henrik Heikel. Verkkojulkaisu <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=18114>. Luettu 29.12.2017.

Syntymäpäivä

21.11.1843

Kuolinpäivä

25.7.1917

Syntymäpaikka

Pietarsaari

Kuolinpaikka

Ii

Asema tai ammatti

Ylimetsänhoitaja

Etunimet

Johan Henrik

Sukunimi

Heikel

Lapsi

Signe Kantele

Puoliso

Sally Thauvón