Tietoa taidekokoelmasta

Taidekokoelman historiaa

Jyväskylän yliopiston taidekokoelman alku on Jyväskylän seminaarin kokoelmassa. Siihen kuuluvat seminaariaikana eli vuosina 1863–1934 hankitut tai lahjoituksena saadut taideteokset. Vanhimpiin teoksiin kuuluu mm. maalattuja muotokuvia, kansallisten vaikuttajien kipsirintakuvia sekä Taidetta kouluihin -yhdistyksen tuottamia taideteosten kopioita. Kokoelman rakentumiseen vaikuttivat myös piirustuksen lehtori Yrjö Blomstedt ja 1900-luvun alussa levinnyt taidekasvatusliike sekä piirustuksen opetusta varten hankittu piirustusmallikokoelma.

Vuosina 1934–1966 hankitut teokset kuuluvat Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kokoelmaan. Tuona aikana kokoelmaan tuli lisää muotokuvia ja paikallisten taiteilijoiden maalauksia. Näihin teoksiin kuuluvat miesoppilaiden asuntolalle 1950–60-luvuilla lahjoitetut keskisuomalaisten taiteilijoiden teokset.

Vuodesta 1966 lähtien hankitut tai saadut teokset kuuluvat Jyväskylän yliopiston kokoelmaan. Lahjoitusten, omien hankintojen ja deponointien myötä taidekokoelma on 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun aikana kasvanut voimakkaasti. Taidekokoelmaa hallinnoi ja hoitaa yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseo. 

Taidekokoelman profiili ja osakokoelmat

Yliopiston taidekokoelmaan kuuluu noin 1300 teosta. Teoskokonaisuudessa on ammattitaiteilijoiden teosten lisäksi myös oppilastöitä, mikä kuvastaa tämän kokoelman erityislaatua oppilaitoksen toimintaan kytkeytyvänä kokoelmana.

Pääasiassa kokoelma koostuu 1900-luvun suomalaisesta taiteesta. Kokoelmaan kuuluu maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia, valokuvia ja tekstiiliteoksia. Lisäksi kokoelmassa on mitaleita, rahoja ja exlibriksiä. 

Jyväskylän seminaarin, kasvatusopillisen korkeakoulun ja yliopiston kokoelmien lisäksi taidekokoelmaan kuuluvat Tissarin taidekokoelma, Eero ja Erkki Fredriksonin taidekokoelma sekä yliopistolle muista kokoelmista deponoidut teokset, merkittävimpänä valtion taidekokoelmasta saadut teokset. Lisäksi yliopiston taidekokoelma sisältää Helsingin yliopiston voimistelulaitokselle kuuluneet muotokuvat, jotka siirtyivät Jyväskylän yliopistolle 1970-luvun puolivälissä voimistelulaitoksen lakkautuksen myötä. Tuolloin akateeminen liikuntatieteen opetus ja tutkimus keskitettiin Jyväskylän yliopistoon.

Taidekokoelman tutkimus

Yliopiston taidekokoelmaa esittelevä kirja Hyöky ja Horisontti valmistui keväällä 2009. Tätä ennen kokoelmaa käsiteltiin ensimmäisen kerran kokonaisuutena Marjo-Riitta Simpasen artikkelissa, joka julkaistiin yliopiston museon satavuotishistoriassa Opiksi ja huviksi (2000). Lisäksi Tissarin taidekokoelmasta on valmistunut Niina Kalmarin (nyt. Niemi) pro gradu -tutkielma vuonna 2002, ja joistakin yksittäisistä taideteoksista on tehty taidehistorian oppiaineeseen harjoitusaineita ja pieniä tutkielmia.