Aarni Penttilä (1899–1971) Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun rehtori
Henkilön nimi
Aarni Penttilä (1899–1971) Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun rehtori
Biografia
Turun yliopistossa vuonna 1927 tohtoriksi väitellyt Aarni Penttilä toimi Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen professorina vuosina 1936–1966 ja rehtorina vuosina 1948–1962. Aarni Penttilä oli aktiivinen korkeakoulun laajentumishankkeiden kehittäjä, ja hänen rehtorikautenaan Seminaarinmäelle valmistuivat Alvar Aallon suunnittelemat uudisrakennukset. Myös opettajakunnan ja opiskelijoiden määrä moninkertaistui.
Aarni Penttilä oli monipuolinen ja ennakkoluuloton kielentutkija, ja instrumentaalifonetiikasta kiinnostuneena hän perusti korkeakouluun fonetiikan laboratorion 1930-luvulla. Penttilän kirjallisen tuotannon pääteos oli vuonna 1957 ilmestynyt Suomen kielioppi.
Aarni Penttilän muotokuva on valmistunut vuonna 1959, ja se on Tauno Miesmaan (1891–1980) maalaama.
Aarni Penttilä oli monipuolinen ja ennakkoluuloton kielentutkija, ja instrumentaalifonetiikasta kiinnostuneena hän perusti korkeakouluun fonetiikan laboratorion 1930-luvulla. Penttilän kirjallisen tuotannon pääteos oli vuonna 1957 ilmestynyt Suomen kielioppi.
Aarni Penttilän muotokuva on valmistunut vuonna 1959, ja se on Tauno Miesmaan (1891–1980) maalaama.
Teoksen tekijä
Tauno Miesmaa (1891–1980)
Tauno Olavi Miesmaa (vuoteen 1906 Messman) opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1913–1918 ja yksityisesti Eero Järnefeltin opissa vuosina 1918–1923.
Alkuvaiheessa uraansa Tauno Miesmaa työskenteli pilapiirtäjänä, mutta myöhemmin hän keskittyi yksinomaan muotokuvien maalaamiseen. Kaiken kaikkiaan Miesmaan tuotantoon kuuluu noin 600 muotokuvaa. Miesmaalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1964 ja professorin arvonimi vuonna 1970.
Tauno Olavi Miesmaa (vuoteen 1906 Messman) opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1913–1918 ja yksityisesti Eero Järnefeltin opissa vuosina 1918–1923.
Alkuvaiheessa uraansa Tauno Miesmaa työskenteli pilapiirtäjänä, mutta myöhemmin hän keskittyi yksinomaan muotokuvien maalaamiseen. Kaiken kaikkiaan Miesmaan tuotantoon kuuluu noin 600 muotokuvaa. Miesmaalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1964 ja professorin arvonimi vuonna 1970.
Teoskuvan valokuvaaja: Johan Knaus
Teoksen valmistumisvuosi
1959
Käytetty tekniikka
öljyvärimaalaus