Uno Cygnaeus (1810–1888) Jyväskylän seminaarin johtaja
Henkilön nimi
Uno Cygnaeus (1810–1888) Jyväskylän seminaarin johtaja
Biografia
Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa 12.10.1810. Päästyään ylioppilaaksi vuonna 1827 hän aloitti yliopisto-opinnot Turussa, mutta siirtyi Helsinkiin Turun akatemian tuhouduttua tulipalossa. Cygnaeus valmistui maisteriksi vuonna 1836 opiskeltuaan luonnontieteitä. Hän täydensi opintojaan teologialla ja sai pappisvihkimyksen vuonna 1837. Cygnaeus toimi parin vuoden ajan pappina Viipurissa, minkä jälkeen hänet nimitettiin Venäjän Alaskaan Sitkan luterilaisen seurakunnan ensimmäiseksi papiksi. Matka Sitkaan kesti kahdeksan kuukautta. Kun Uno Cygnaeuksen viisivuotinen työsopimus päättyi keväällä 1845, hän oli saanut siirtokunnan luterilaisen seurakuntaelämän hyvään alkuun. Kesäkuussa 1845 Cygnaeus lähti matkalle kotimaahan Siperian kautta ja saapui Pietariin joulukuussa.
Pietarin vuodet
Palattuaan Alaskasta Uno Cygnaeus toimi Pietarin ruotsalaisessa Pyhän Katariinan seurakunnassa kirkkoherran apulaisena, kunnes hän vuonna 1847 siirtyi Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirkkokoulun johtajaksi. Kausi Pietarissa oli merkittävä Cygnaeuksen kasvatusopilliselle ajattelulle, sillä siellä hänellä oli tilaisuus perehtyä aikakauden uusimpiin pedagogisiin virtauksiin kasvatusteoreettisen kirjallisuuden ja henkilökohtaisten kontaktiensa kautta.
Keisari Aleksanteri II:n uudistusohjelman myötä Suomessa käynnistyi kansansivistyksen ja koululaitoksen kehittäminen. Uno Cygnaeus laati vuonna 1857 ehdotuksen kansanopetuksen järjestämisestä Suomeen. Hän kannatti yleissivistävää ja myös käytännöllisiä oppiaineita sisältävää kansakoululaitosta, joka antaisi kouluopetusta sekä tytöille että pojille säätyyn katsomatta. Näkemysten taustalla kuvastuivat hänen Alaskassa viettämänsä vuodet: siellä hän oli muun muassa nähnyt miten suuri vaikutus naisten kouluttamisella oli heidän elämäänsä.
Kansakoulun isä
Uno Cygnaeus sai senaatin piiristä kannatusta ajatuksilleen, ja hänet valittiin valmistelemaan kansakoululaitosta Suomeen. Hän valmistautui tehtäväänsä tutustumalla kouluoloihin eri puolilla Suomea ja tekemällä opintomatkan Ruotsin ja Tanskan kautta Saksan alueelle ja Sveitsiin. Suurimman vaikutuksen Cygnaeukseen teki Sveitsin koululaitos. Kirjoittamassaan matkakertomuksessa hän korosti ajatusta "työn avulla työhön" kasvattamisesta: tiedon saamisen lisäksi piti harjaantua käsillä tekemiseen. Matkakertomus vaikutti suuresti siihen, että Cygnaeus nimitettiin kansakoulujen ylitarkastajaksi vuonna 1861.
Cygnaeuksen kansakoululaitosta koskevan ehdotuksen mukaan opettajia kouluttava seminaari tuli sijoittaa Jyväskylän läheisyyteen. Siellä toimivat jo maan ensimmäiset suomenkieliset oppikoulut, Jyväskylän lyseo ja Jyväskylän tyttökoulu. Seminaarissa olisi osasto sekä miehille että naisille. Cygnaeuksen ehdottama kansakoulu merkitsi säätyerojen pienenemistä, sillä kaikki kävivät samaa koulua. Cygnaeuksen mielestä yhteinen peruskoulutus loisi yhteiskunnan lujuuden, turvallisuuden ja vakauden perustan. Cygnaeus kiinnitti huomiota myös pikkulasten hoitoon ja kasvatukseen sijoittamalla lastenseimen seminaarin yhteyteen.
Jyväskylän seminaarin perustaminen
Cygnaeuksen suunnitelmat toteutuivat vuonna 1863, kun Jyväskylään perustettiin seminaari, jossa oli sekä mies- että naisosasto. Ensimmäinen kansakouluasetus annettiin vuonna 1866. Cygnaeus toimi oman virkansa ohella Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä johtajana kunnes hän vuonna 1869 siirtyi kokopäiväiseen kansakoulujen ylitarkastajan toimeen. Cygnaeuksesta tuli vuonna 1870 myös vastaperustetun koulutoimen ylihallituksen jäsen.
Cygnaeuksen ollessa kouluylihallituksen jäsenenä hän oli edistämässä Tammisaaren ruotsinkielisen naisseminaarin (1871) ja Uudenkaarlepyyn ruotsinkielinen miesseminaarin (1873) perustamista. Lisäksi hän suunnitteli Sortavalaan Jyväskylän mallin mukaisen uuden suomenkielisen yhteisseminaarin, joka aloitti vuonna 1880. Cygnaeus kuoli vuonna 1888.
Pietarin vuodet
Palattuaan Alaskasta Uno Cygnaeus toimi Pietarin ruotsalaisessa Pyhän Katariinan seurakunnassa kirkkoherran apulaisena, kunnes hän vuonna 1847 siirtyi Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirkkokoulun johtajaksi. Kausi Pietarissa oli merkittävä Cygnaeuksen kasvatusopilliselle ajattelulle, sillä siellä hänellä oli tilaisuus perehtyä aikakauden uusimpiin pedagogisiin virtauksiin kasvatusteoreettisen kirjallisuuden ja henkilökohtaisten kontaktiensa kautta.
Keisari Aleksanteri II:n uudistusohjelman myötä Suomessa käynnistyi kansansivistyksen ja koululaitoksen kehittäminen. Uno Cygnaeus laati vuonna 1857 ehdotuksen kansanopetuksen järjestämisestä Suomeen. Hän kannatti yleissivistävää ja myös käytännöllisiä oppiaineita sisältävää kansakoululaitosta, joka antaisi kouluopetusta sekä tytöille että pojille säätyyn katsomatta. Näkemysten taustalla kuvastuivat hänen Alaskassa viettämänsä vuodet: siellä hän oli muun muassa nähnyt miten suuri vaikutus naisten kouluttamisella oli heidän elämäänsä.
Kansakoulun isä
Uno Cygnaeus sai senaatin piiristä kannatusta ajatuksilleen, ja hänet valittiin valmistelemaan kansakoululaitosta Suomeen. Hän valmistautui tehtäväänsä tutustumalla kouluoloihin eri puolilla Suomea ja tekemällä opintomatkan Ruotsin ja Tanskan kautta Saksan alueelle ja Sveitsiin. Suurimman vaikutuksen Cygnaeukseen teki Sveitsin koululaitos. Kirjoittamassaan matkakertomuksessa hän korosti ajatusta "työn avulla työhön" kasvattamisesta: tiedon saamisen lisäksi piti harjaantua käsillä tekemiseen. Matkakertomus vaikutti suuresti siihen, että Cygnaeus nimitettiin kansakoulujen ylitarkastajaksi vuonna 1861.
Cygnaeuksen kansakoululaitosta koskevan ehdotuksen mukaan opettajia kouluttava seminaari tuli sijoittaa Jyväskylän läheisyyteen. Siellä toimivat jo maan ensimmäiset suomenkieliset oppikoulut, Jyväskylän lyseo ja Jyväskylän tyttökoulu. Seminaarissa olisi osasto sekä miehille että naisille. Cygnaeuksen ehdottama kansakoulu merkitsi säätyerojen pienenemistä, sillä kaikki kävivät samaa koulua. Cygnaeuksen mielestä yhteinen peruskoulutus loisi yhteiskunnan lujuuden, turvallisuuden ja vakauden perustan. Cygnaeus kiinnitti huomiota myös pikkulasten hoitoon ja kasvatukseen sijoittamalla lastenseimen seminaarin yhteyteen.
Jyväskylän seminaarin perustaminen
Cygnaeuksen suunnitelmat toteutuivat vuonna 1863, kun Jyväskylään perustettiin seminaari, jossa oli sekä mies- että naisosasto. Ensimmäinen kansakouluasetus annettiin vuonna 1866. Cygnaeus toimi oman virkansa ohella Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä johtajana kunnes hän vuonna 1869 siirtyi kokopäiväiseen kansakoulujen ylitarkastajan toimeen. Cygnaeuksesta tuli vuonna 1870 myös vastaperustetun koulutoimen ylihallituksen jäsen.
Cygnaeuksen ollessa kouluylihallituksen jäsenenä hän oli edistämässä Tammisaaren ruotsinkielisen naisseminaarin (1871) ja Uudenkaarlepyyn ruotsinkielinen miesseminaarin (1873) perustamista. Lisäksi hän suunnitteli Sortavalaan Jyväskylän mallin mukaisen uuden suomenkielisen yhteisseminaarin, joka aloitti vuonna 1880. Cygnaeus kuoli vuonna 1888.
Teoksen tekijä
tuntematon
Teoskuvan valokuvaaja: Johan Knaus
Käytetty tekniikka
öljyvärimaalaus