Schildtin kirjalahjoitukset

Schildtillä oli keskeinen rooli Jyväskylän oppikoulun perustamisessa ja sen kehittymisessä maan ensimmäiseksi suomenkieliseksi kouluksi. Vuonna 1856 Schildt lähetti anomuksen koulun puolesta keisari Aleksanteri II:lle, joka hyväksyi anomuksen ja niin koulu aloitti toimintansa Jyväskylässä vuonna 1858. Alkuun Jyväskylän yläalkeiskoulun eli lyseon kaksi ensimmäistä luokkaa olivat kaksikielisiä, mutta Schildt halusi koulun kielen muutettavan asteitttain suomeksi. Vuonna 1862 Jyväskylän yläalkeiskoulu muutettiin 7-luokkaiseksi, yliopistoon johtavaksi suomenkieliseksi alkeisopistoksi.

Schildt lahjoitti Jyväskylän lyseolle lähes vuosittain kirjallisuutta, käsikirjoituksia ja vanhoja rahoja koulun rahakokoelmaan sekä esineitä luonnontieteelliseen kokoelmaan, karttoja yms. Schildt myös testamenttasi lyseolle koko kirjastonsa ja rahakokoelmansa, jotka myöhemmin annettiin Jyväskylän yliopiston haltuun. (s. 40-41)

Jokipii, M. (1993). Wolmar Schildt: "tieteen ja taiteen isä". Atena.

Tämä tekstistä ”Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmien muodostuminen pääpiirteittäin” (2020)

Kokoelmien perustan muodosti Jyväskylän Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran noin 450 niteen kirjakokoelma, joka oli aikoinaan karttunut Seuran ja yksityisten kansalaisten lahjoituksista. Vuonna 1913 valtio suostui siihen, että Jyväskylän seminaari luovutti omat tarpeettomat kirjansa Tieteelliselle kirjastolle. Wolmar Styrbjörn Schildtin testamentissa Lyseon kirjastolle luvattu kirjakokoelma luovutettiin Tieteelliselle kirjastolle vuonna 1919. Oppilaitoksilta saatuihin kirjakokoelmiin kuului 1800-luvulla ilmestynyt hengellinen kirjallisuus, erilaista pienkirjallisuutta ja sanomalehtien vuosikertoja.

Kirjasto keskellä kampusta – Jvyäskylän yliopiston kirjasto 100 vuotta

Oma yliopisto oli elänyt jyväskyläläisten vaikuttajien mielissä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Idean oli esittänyt piirilääkäri W. S., joka oli Päiviö Tommilan sanoin antanut mielikuvitukselleen vallan ja hahmotellut vuonna 1847 perustetusta ala-alkeiskoulusta ensimmäistä suomenkielistä yliopistoa. Schildtin haave toteutuikin yliopistoon johtavan lukiokoulutuksen käynnistymisellä vuonna 1862, mutta viimeinen vaihe eli yliopiston perustaminen siirtyi tästä vielä sadalla vuodella eteenpäin.

Idea yliopistosta säilyi Schildtin perustaman ja paikalliseen säästöpankkiin sijoitetun yliopistorahaston muodossa. Kun yliopistoasia nousi julkiseen keskusteluun uudelleen 1900-luvun alussa, jyväskyläläisvaikuttajat olivat valmiita jatkamaan toimia hankkeen toteuttamiseksi. (s. 9 Marja Kokko)

Maakuntakirjasto-hankkeeseen sisältyi myös ajatus keskittää kaupungissa toimivat kirjastot yhteen. Tieteellisen kirjaston perustamisen kannalta olisi ollut tärkeää saada haltuun Lyseon arvokas ja laaja kirjasto, jossa arvokkaimman osan muodosti Wolmar Schildtin testamentin kautta lahjoittama henkilökohtainen kirjasto. Tähän määräykseen sisältyi kuitenkin lisähuomautus, jonka mukaan kaikki kirjat piti myöhemmin luovuttaa tulevalle yliopistolle. (s. 22-23)

Kilpisen kirjasto -nimi oli tapetilla, koska Schildtin kirjalahjoitus on ensimmäinen tulevan yliopistokirjaston hyväksi tehty lahjoitus, joka olemassaolollaan erikoisesti kehottaa Jyväskylän kaupunkia suunnitellun kirjaston perustamiseen (s. 23)

Seminaarin kirjastosta:

Määrärahojen niukkuuden vuoksi suuri osa kirjoista saatiin lahjoituksena ja kartunta oli hyvin satunnaista. Vuosien varrella vähitellen karttunut seminaarin kirjasto sisälsi sekä ulkomaista että kotimaista kasvatusalan kirjallisuutta sekä uskonnollisia teoksia. Kaiken kaikkiaan tavoitteena oli hankkia kaikki suomen kielellä painetut teokset seminaarin kirjastoon. Lahjoittajina kunnostautuivat mm. kahden seminaariopiskelijan isä Elias Lönnroth sekä Cygnaeuksen ystävä Wolmar Styrbjörn Schildt. (s. 35 Mäkipelkola&Vuorinen)

Seminaarin kirjastoa kartutettiin Cygnaeuksen jälkeen ahkerasti mm. laajalla ja valtakunnallisestikin merkittävällä historia- ja kirkkohistoriaosastolla. Lisäksi hankittiin keskieurooppalaista ja skandinaavista pedagogista kirjallisuutta. (s. 36)

Paakkinen, K. (1989). Jyväskylän tieteellinen kirjasto 1912-1965: Tie yliopiston kirjastoksi. Jyväskylän yliopiston kirjasto.

Schildt perusti 1860 Jyväskylän yliopistorahaston. Hän perusti myös (missä vaiheessa?) venykerahaston. Yliopistorahasto oli karttunut Schildtin kuollessa 1893 kunnioitettavaan 70 000 markkaan. Venykerahasto lahjoitettiin vuonna 1918 Tieteelliselle kirjastolle. (s. 15, löytyy myös Kuusen teoksesta s. 183-187). Vuonna 1919 yliopistorahastoon oli kertynyt 200 000 markkaa (s. 18)

Tieteellinen kirjasto sai aloittaessaan haltuunsa Jyväskylän Suomalaisen kirjallisuuden seuran rahaston 36 777 markkaa. (s.46) Venykerahasto luovutettiin Schildtin suvun suostumuksella tieteelliselle kirjastolle 1918, noin 12 000 markkaa. (s. 47)

Vuodesta 1912 lähtien Tieteellinen kirjasto vastaanotti useita huomattavia lahjoituksia. Wolmar Schildtin kirjasto sisälsi 446 nidettä. Kokoelma oli kuulunut Jyväskylän Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Se oli karttunut Helsingin SKS:n ja yksityisten kansalaisten lahjoituksista. Kirjasto jäi Schildtin haltuun. Häneen kuolemansa jälkeen se oli sijoitettu lyseon ullakolle (s. 54 ja Martti Airilan Jyväskylän tieteellinen kirjasto teoksesta tarkempi kuvaus s. 28)