Dosentti Heikki Rantatupa tunnetaan yhtenä Suomen johtavista historiallisten karttojen tutkijoista. Vanhoihin karttoihin hän on perehtynyt jo 1970-luvulta lähtien, pitäjän- ja seutuhistorioiden kirjoittamisen myötä. Laajemman historiayhteisön eturiviin hän kuitenkin ponnahti vuonna 1979 valmistuneella väitöskirjallaan, joka käsitteli elintarvikehuoltoa ensimmäisen maailmansodan aikaisessa Suomessa. Hänen viimeisin kirjansa (yhdessä Osmo Rinta-Tassin kanssa) Keski-Suomi karttakuvina (2009) käsittelee laajasti alueen asutus-, nimistö ja rajankäyntihistoriaa eräkaudelta nykypäivään. Kirja kuvaa osuvasti keskisuomalaisen talous- ja kulttuurialueen syntyä.

Heikki Rantatupa on syntynyt vuonna 1944 Lapualla, eläen lapsuutensa ja nuoruutensa Alajärvellä. Kiinnostus historiantutkimusta kohtaan vei hänet opintielle Jyväskylän yliopiston historian laitokselle, jonka hedelmällisessä ilmapiirissä hän on luonut pitkän ja värikkään tutkijanuran. Rantatuvan perehtyneisyyttä arvostetaan myös yliopistomaailman ulkopuolella, sillä hän on suosittu luennoitsija kotiseutuyhdistysten ja sukututkijoiden keskuudessa.

Vapaa-ajallaan hän pelaa lentopalloa sekä käy suunnistamassa ja eräretkillä syrjäisillä seuduilla muun muassa Lapissa ja Vienan Karjalassa. Lisäksi Heikki on innokkaasti mukana kaikenlaisessa paikallis- ja sotahistoriaan sekä karttoihin liittyvässä toiminnassa. Hän on myös aktiivisesti mukana Lions Clubin toiminnassa, jonka Jyväskylän klubin sihteerinä hän toimi 1988 –1989. Lisäksi hänet tunnetaan mestarillisena kirvesmiehenä, maanviljelijänä ja metsänhoitajana.