Lappajärven pitäjänkartassa on paneuduttu 1770-luvun asutukseen ja tiestöön. Tarvolasta lähti Järviseudun asukkaiden kirkko- ja tervatie Kortesjärven ja Evijärven kauttaPietarsaareen. Karttaan on merkitty myös Pietarsaaren ja Kyrön suurpitäjien välinen rajankulku. KrA, Ruotsi.

Aspegren tutki 1770-luvulla uuden poikittaistien Kuopion-Vaasan postitien erämaaosuuden Saarijärveltä Lapualle. Kartan etusivun merellisellä esityksellä ei ole paljoa tekemistä varsinaisen maantietutkimuksen kanssa. KrA, Ruotsi. 1800-luvun alussa oli jo olemassa erinomainen Hermelinin kartasto, jota käytettiin mm. Suomen sodan operaatioissa vuonna 1808. Oheinen kartta ilmeisesti juuri sotavuosilta on jonkunlainen peitepiirros, jossa esitetään Lapua keskuspaikkana maakunnan tärkeimmät tieyhteydet. RA, Ruotsi.

1800-luvun alussa oli jo olemassa erinomainen Hermelinin kartasto, jota käytettiin mm. Suomen sodan operaatioissa vuonna 1808. Nyt tarkasteltava Aspegrenin Saarijärvi-Lapua -tien kantta ilmeisesti juuri sotavuosilta on jonkunlainen peitepiirros, jossa esitetään Lapua keskuspaikkana maakunnan tärkeimmät tieyhteydet. RA, Ruotsi.

Pääjärven eli Karstulan kohdalla kulki ennen tulevaa postitietä ratsutpolku sekä talvitie Pääjärven yli. Lähellä Pääjärven uutta kirkkoa kaskettiin vielä voimallisesti – maisema on näyttänyt tuohon aikaan varsin autiolta. Kirkonkylän kolme lampea, Mehtälampi sekä Alanen ja Ylinen lampi ovat kartassa. Tien varrella olevat risti tarkoittavat etäisyystolppia.