Kalmbergin kartasto

Krimin sodat (1854–1856) aikana venäläinen yliesikunnan sotilastopografinen osasto laati Suomen rannikon puolustamistarkoituksessa maantieteellisen kartaston, jota kartoitustöiden johtajan eversti Gustav Adolf Kalmbergin mukaan kutsutaan Suomessa Kalmbergin kartastoksi.

Kartaston pohjakarttoina lienee käytetty 1840-luvlla laadittuja sotilaskarttoja, ns. kenttäbroilloneita, mutta myös siviilipuolella laadittuja pitäjän- ja kihlakunnankarttoja. Kartaston mittakaava on 1:100 000; yleensä venäläisissä sotilaskartoissa käytettiin mittakaavoja 1:42 000 tai 1:84 000. Kartaston 86 karttalehteä, joiden koko on 56x48 cm kattaa Suomen rannikon Pohjanlahdelta Oulun korkeudelta Suomenlahdelle Kivennavan ja Raudun pitäjiin. Pohjanlahdella kartta ulottuu sisämaan suuntaan vain 1-3 karttalehden verran, mutta Etelä-Suomessa rannikolta syvimmillään linjalle Pori-Tampere-Mäntyharju.

Kartografisesti Kalmbergin kartasto ei tuo varsinaisesti uutta, sillä samoihin aikoihin valmistuneet pitäjänkartat sekä kihlakunnankartat voittavat sen sekä tarkkuudessa että informaatiosisällössä. Kalmbergin kartasto kuitenkin tarjoaa erinomaisen yleissilmäyksen tiestön, kulkuyhteyksien sekä asutuksen suhteen niiltä aluilta minkä se kattaa.

Heikki Rantatuvan täydentävä selostus Kalmergin kartastosta on luettavissa Verkkomakasiinissa.

Teksti: Heikki Rantatupa