Suomen yleiskarttaa laadittaessa 1860-luvulla koko Lapin alue oli vielä kartoittamatta Kuolajärveä ja Kuusamon pitäjiin saakka, ja vaillinaisesti kartoitettuja alueita oli aina Kemin korkeudelle asti sisämaassa. Lapin läntisten pitäjien kartoitusta toteuttamaan määrättiin varamaanmittari P.W. Aurén vuonna 1861. Inarin ja Utsjoen pitäjiä kartoitti vuodesta 1864 alkaen maanmittausauskultantti Josef Aurén. Töitten kiirehtimiseksi annettiin vielä kartoittamattomat alueet molemmille Auréneille urakalla tehtäväksi, ja heidän sekä avustamassa olleiden niin ikään auskultantti W. Arppen ja komissiomaanmittari J.H. Juveliuksen toimesta kartoitus valmistui määräaikaan vuoteen 1871 mennessä. Karttoja voidaan hyvällä syyllä kutsua Aurénien kartoiksi. Aineistoa käytettiin Suomen yleiskartan lehtien A1- 4, B2-4 ja C3-4 pohjina. Aurénin karttoja on kaksi laitosta, toinen Maanmittauslaitoksen arkistossa ja toinen Kansallisarkistossa. Väritystä lukuun ottamatta kartastot ovat lähes identtiset paikannimistöineen ja maastokuvauksineen.

Lähteet:
Alfred A. Gustafsson, Mittaus- ja kartastotyöt v:n 1809 jälkeen. Suomen maanmittauksen historia II (1933); Teeriaho, Yrjö, Kartan kanssa kairassa (2007).

Teksti: Heikki Rantatupa