Karttaversio B:

 

 

GEOMETRINEN SELVITYS

Kemin Lapinmaasta:

Vuonna 1642 olen minä allekirjoittanut, hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa

Kaikkein armollisimman Kuningattaren armollisesta käskystä mitannut ja piirtänyt

Ruotsille kuuluvan Kemin Lapinmaan määräalan, samoin kuin itse Rajatunturien nimet, ulottuvuudet ja etäisyydet ja mikä on oikea Tunturiselänne ja rajalinja Ruotsin ja Norjan, sekä Ruotsin ja Venäjän välillä Rajakirjan sopimuksen mukaan, sekä mitkä ovat vielä erikseen kunkin Kylän omistukset ja laadut; kaikki tämä lyhykäisesti ja yksinkertaisesti

muutamalla sanalla kirjoitettu niin kuin minä olen sen itse havainnut ja marginaaliin kirjoittanut

 

Oluff L. Tresk

 

 

 

1.    Kudsse wara, on ensimmäinen Rajatunturi Ruotsin ja Norjan välillä Kemin Lapinmaan länsiosassa, jossa Tornion Lapinmaa loppuu ja Kemin Lapinmaa alkaa/

2.    Råffwe wara.

3.    Mader wara.

4.    Gam wara.

5.    Mudh wara.

6.    Affwos wara.

7.    Kiäctil wara.

8.    Rayte wara.

9.    Peldo wara. Suoraa sen poikki kulkee talvitie Peltojärven ja Inarin välillä.

10. Saide wara.

11. Loos wara

12. Kyrjot wara, on Peltojärven asukkaiden ylin Rajatunturi.

13. Svudh wara, on ensimmäinen Sompion kylän omistus Tunturiselänteellä länteen.

14.  Kyla wara.

15. Windela wara.

16. Sola wara, on korkein tunturiselänne Sompion kylän omistuksilla, ja sen yli kulkee talvitie Sompion kylän ja Inarin välillä.

17. Hwoma wara.

18. Pårde wara, on Kemin kylän pohjoisin tunturiselänne.

19. Kurdtz wara.

20. Pädsse wara.

21. Tulpe wara.

22.  Kålcke wara, on Kemin kylän äärimmäinen tunturiselänne.

23.  Jägel wara, on Kuolajärven pohjoisin rajatunturi.

24. Tälne wara.

25.  N. Agg wara.

26.  S. Agg wara.

27.  Pårny wara.

28.  Rogy wara/Rokivaara.

29.  Wilmä wara.

30.  Satz wara, on Kolajärven äärimmäinen rajatunturi.

31.  Lappi wara, on Kitkajärven pohjoisin tunturiselänne.

32.  Rakume wara.

33.  Påsse wara. Näitten kolmen tunturin lähellä vedetään haapiot yli rajan Ruotsin ja Venäjän jokien välillä.

34.  Parssan wara.

35.  Wyse wara.

36.  Heine wara, on Kitkan lappalaisten äärimmäinen tunturiselänne.

37.  Muskos wara.

38. Aijach wara.

39.  Iio wara, täällä haapiot ja veneet vedetään yli rajan./Iivaara

40.  Nådene wara, on Maanselän kylän ylin ja äärimmäinen tunturiselänne, ja sen eteläpuolelle ulottuvat Iin pitäjän talonpoikien omistukset, mutta rajan pohjoiselle puolelle eli tunturiselänteelle ulottuvat Venäjän yksityisten lappalaisten omistukset.

 

 

KIRJALLISET HUOMAUTUKSET

 

A.   KITTILÄN kylä ja markkinapaikka. Tähän kylään kuuluu vähän kalavesiä, samoin vähän villiporoja ja muuta metsästysmaata, vähänlaisesti majavajokia.

B.   PELTOJÄRVENKYLÄ. Ne lappalaiset, jotka ovat aikoinaan asuneet tässä kylässä ja pitäneet markkinapaikkaa talvisin, maksavat nyt veronsa Tenotäktin markkinapaikalla Tornion Lapinmaassa, ja käyttävät sekä maata että rantaa tällä seudulla kuten aikaisemmin.

C.   INARINKYLÄ sijaitsee tunturiselänteen pohjoisella puolella liki Inarinjärveä, ja lienee nyt muuttanut peninkulman päähän siitä paikasta, jossa ollut aikaisemmin, kun alkanut puuttua sekä puita että porolaidunta. Tähän kylään kuuluu hyviä kalavesiä, hyviä villiporomaita ja keskinkertaisesti majavajokia, ja verotetaan tätä kylää Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolelta, ja se on paras ja suurin kylä Ruotsin Lapinmaassa.

D.   Tänne paikalle tahtoivat Inarin lappalaiset muuttaa kylänsä, ja siellä on kaunein paikka koko ympäristössä rakentaa kirkko.

E.    SONDKYLÄä verotetaan Ruotsiin ja Venäjään. Tähän kylään kuuluvat hyvät majavajoet, hyvät villiporometsät, ja hieman kalastusvesiä, niin että asukkaat  enimmäkseen ostavat kalansa Inarin kylästä.

F.    SODANKYLÄä verotetaan Ruotsin ja Venäjän puolelle. Kylään kuuluu hyviä kalavesiä, keskinkertaisesti villiporometsiä, ja parhaat majavajoet yhdessä Sondbyn kylän kanssa koko Ruotsin Lapinmaa huomioon ottaen.

G.   KEMINKYLÄä verotetaan Ruotsin ja Venäjän puolelta. Kylään kuuluu hyviä villiporometsiä, hiukan kalavesiä ja niukasti majavajokia.

H.   KOLAJÄRVEÄ verotetaan Ruotsin ja Venäjän puolelta. Kylällä on hyvät villiporometsät, hyvät kalavedet ja niukanlaisesti majavajokia.

I.      KITKAJÄRVEÄ verotetaan Ruotsin ja Venäjän puolelta. Se on pieni kylä, jossa on rutiköyhiä lappalaisia, jotka elävät kalastuksella. Kylässä on hyvät kalavedet, mutta vähän villiporometsiä eikä lainkaan majavajokia.

K.   MAERE SÄLTIE, sitä verotetaan Ruotsin ja Venäjän puolelta, ja se on pieni ja köyhä kylä, ja ne lappalaiset jotka asuvat siellä saavat enimmäkseen toimeentulonsa kalastuksella. Siellä on hiukan villiporometsiä mutta ei lainkaan majavajokia.  

 

Tämä Kemijärven yläpuolisen rannan seutu on miellyttävin paikka rakentaa kirkko Kemin Lapinmaan sisäpuolisella tunturiselänteellä, seuraavien etuisuuksien vuoksi. 1: sen takia, että siellä ympärillä on kaunista ja tasaista maata. 2: sen takia, että Kemijärvessä on hyvät kalavedet. 3: koska siellä löytyy hyviä porolaitumia ja tarvemetsiä. 4: koska tänne seudulle voidaan kesäisin tulla veneillä Sonbystä, Sodankylästä, Keminkylästä, Kolajärveltä ja Kitkajärveltä, ja talvisin mainittujen kylien välimatkat eivät ole pitkiä, ja muuten voivat pirkkalaisetkin (bergkarlar) sekä monet muut, jotka siellä haluaisivat käydä kauppaa, hyvin matkustaa Itämereltä veneillä tänne seudulle, josta tulisi markkinapaikka, ja samoin voisivat venäläiset saapua sinne haapioillaan, kun he voivat vetää haapionsa yli tunturiselänteen Kitkajärven ja Porsingojärven välillä, niin kuin on aikaisemmin tapahtunut, ja sieltä he voivat tavan mukaan matkustaa muihin lapinkyliin samoin kuin virtaa alas Itämerelle Kemin kirkon luota, kuten kartasta ja virran ulottuvuudesta on nähtävissä.

 

MITÄ EDELLEEN TULEE KEMIN LAPPPIIN, niin on se mainitun Ruotsin Lapinmaan joukossa kauimmainen, tasaisin ja alavin seutu, jossa on lukuisia soita, harvoja vuoria, kauniita metsiä ja monia jokia, joista melkein kaikki ovat haapioilla ja veneillä läpikuljettavissa. Täällä elää ahkera ja toimelias työhön tottunut kansa, minkä vuoksi juuri täältä tulevat enimmät ja parhaat Lapin tavarat, joita kuljetetaan sekä Ruotsiin, Norjaan että Venäjälle. Väellä on hyvä taipumus oppia lukemaan, ja ovat hyvin perillä uskonkappaleista, ja ne jotka ovat tarpeeksi vanhoja, osaavat enimmäkseen lukea kristinopin kappaleet suomeksi, koska se kieli on suureksi osaksi heidän käyttämäänsä kieltä. Nuori väki tässä joukossa haluaa hyvin mielellään, että kirkko pystytettäisiin tälle paikalle, ja Jumalan sanaa saarnattaisiin useammin kuin aikaisemmin, mutta vanha väki ei ole taipuvainen siihen, peläten että sitä kautta heille tulisi jotain suurempia rasituksia kuin tähän saakka on ollut.