E1 47 Lapväärti Haaro

Jonas Gedda 1693

suomennos Heikki Rantatupa

GEOMETRINEN KUVAUS SEKÄ MUISTIINPANO ja laskelma uudisasukas Erich Bengtssonin omistuksista, Pohjanmaan eteläisessä voutikunnassa ja Lapväärtin pitäjässä, joka on ylösottanut …

asuinpaikan Haaron lähellä Isojoella, ja on siellä asunut 4 vuotta, ja todettiin raivanneen laadultaan keskinkertaista maata 1 ½ tynnyrinalaa ja niittyä 20 verokuormaa, jota maata on edelleen laajennettu/raivattu pieninä palasina, niin että häntä voidaan verottaa ¼ manttaalista. (Talolla) on pienet ulkotilukset metsän kannalta, kuitenkin laidunmaata. Ei kalavesiä eikä myllynpaikkaa. Nämä omistukset ovat tarkoin mitattu ja laskettu kesällä (1)693.

Kuvaus löytyy kirjassa takana.

Jonas Pesson Giedda/Gedda

GEOMETRINEN KUVAUS SEKÄ MUISTIINPANO ja laskelma uudisasukas Jöhan Jacobssonin omistuksista Haaron/Harå lähellä Pohjanmaan eteläisessä voutikunnassa Lapväärtin pitäjässä ja Isojoella, ja joka on siellä asunut 3 vuotta, ja raivannut laadultaan keskinkertaista peltoa kantojen välissä 7/8 tynnyrinalaa ja niittymaata 20 verokuorman edestä, ja näyttää nyt edelleen laajentaneen pelto- ja niittymaata, niin että häntä tulevaisuudessa vapaavuosien jälkeen voidaan verottaa ¼ manttaalista. On vähän metsää, kuitenkin laidunmaata, ei kalavesiä. Nämä omistukset ovat mitattu ja tarkoin laskettu kesällä (1)693.

E1 Holanautio reg46-47

Jonas Gedda 1689

suomennos HR

Holanautio, Johan Mattzson on siellä asunut 2 vuotta ja viljelee 5/8 tynnyrinalan peltoa, ja niittyä on tähän päivään raivattu, nimittäin Autionneva, joka sijaitsee heti torpanpaikan yläpuolella, 3 verokuormaa, jonka verotalollinen Henrich Simonsson haluaa itselleen, mutta on hänellä itsellään niittyä yllin kyllin, ja uudistilallinen on nyt niityn heinän korjannut ja jättänyt riidan oikeuden ratkaistavaksi. Hän on myös raivannut Kaihelannevan ja muuallakin, jotka tekevät yheensä 12 verokuormaa, ja hyvää raivattavaa voi hän löytää rajojensa sisällä, mutta ei ole vielä aloittanut raivaustöitä. Muuta taloon kuuluvaa on hirsimetsä ja lehdesmetsä, tervanpolttoa almenningilla. On hyvät laidunmaat, ei kalavesiä, mutta myllynpaikka.

E1 Opas reg46-47

Jonas Gedda 1689

suomennos HR

Opas, Johan Eskillsson on siellä asunut 3 vuotta ja viljelee hyvänlaatuista maata 1 tynnyrinalalla, ja niityt ovat 23 verokuorman arvoiset. Sen lisäksi on joen molemmin puolin raivattavaa maata niin paljon kuin hän ennättää raivata. Talossa on hyvät laidunmaat, ei kalavesiä, tervanpolttoa on, myllynpaikka on. Tarkkoja rajoja ei voitu laittaa metsissä ja mailla, koska vallitsi riitatila verotalonpoikien ja uudistilan kesken tervasmetsästä, ja sovittiin sellaisesta välipuheesta, että uudistila sai hakata (metsää) yhdessä mainittujen talonpoikien kanssa, kunnes viranomaiset vahvistaisivat tarkan rajan. Muuten on talolla hyvä sijainti ja tila.

E1 Pystikoski, Luovanjoen rannalla reg44-45

Jonas Gedda 1689

suomennos HR

Pystikoski Luopajoella onb asuinpaikka, jossa eräs nuori mies Johan Johansson nimeltään on asunut saunassa 1 vuoden vastoin appensa Bertill Philipsson ja hänen veljensä Lars Philipssonin tahtoa, ja Johan on sitten kuollut ja niin muodoin mainittu asuinpaikka todettiin vapaaksi tarkastuksen yhteydessä, ja todettiin mainitun asuinpaikan olevan keskellä edellä mainittujen talonpoikien Pystikosken veroniittyjä joka nähtiin tarkastuksesta ja tuomiosta, jonka korkeasyntyinen herra paroni ja maaherra Gustaf Grass 17. päivä tammikuuta vuonna 1662 oli antanut ja tuominnut samaisen veroniityn Bertillille, ja samoin hänen veljensä Lars Philpsson oli saanut samannimisen niityn kihlakunnantuomarin edesmenneen Gustaff Gabr. Rotheniuksen tuomion kautta, ja näistä johtuvista syistä oli samaisilla verotalonpojilla vahva oikeus näihin niittyihin, ja kuten sanottu on, niityt sijaitsivat heidän veroniittyjensä keskellä. Siellä ei siis ollut tilaa tai sopivaa paikkaa edellä mainitulle talonpaikalle.