KA e1: 44 (Kartta)

Nimeke
KA e1: 44
Pääkokoelma
Maakirjakartta
Alikokoelma
Maakirjakartat 1600-luku
Tekijä
Gedda, Jonas
Alueellinen kattavuus
Villamo
Isojoki
Vaasan lääni
Luontiajankohta
1693
Lähde
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805164345

E1 Haapaniemi Jalasjärvi reg 44-45

Jonas Gedda 1689

suomennos HR



Haapaniemi, Johan Johansson on siellä asunut 2 vuotta ja kylvää 9 kapanalan peltoa, ja niityt ovat Rokkarämärkä, Hannunaho, Koirannevan syrjä, Koiranranta, Toupaisen luoman ranta, ja sen lisäksi raivausta Haukkaluoman suosta ja Hangaslahdesta, tehden yhteensä vähän verokuormia. On mäntymetsää ja koivumetsää, hyvät laidunmaat, kalavedet ja tervanpolttoa. Vähän ulkometsää, eikä myllynpaikkaa.



E1 Haapaniemi Jalasjärvi reg 44-45

Jonas Gedda 1689

suomennos HR



Haapaniemi, Johan Johansson on siellä asunut 2 vuotta ja kylvää 9 kapanalan peltoa, ja niityt ovat Rokkarämärkä, Hannunaho, Koirannevan syrjä, Koiranranta, Toupaisen luoman ranta, ja sen lisäksi raivausta Haukkaluoman suosta ja Hangaslahdesta, tehden yhteensä vähän verokuormia. On mäntymetsää ja koivumetsää, hyvät laidunmaat, kalavedet ja tervanpolttoa. Vähän ulkometsää, eikä myllynpaikkaa.



E1 Kumsila reg44-45

Jonas Gedda 1689

suomennos HR



Gumsila, Anders Andersson, on täällä asunut 7 vuotta ja viljelee savimaista peltoalaa 1 ½ tynnyrinalalla. Niityt ovat Taiveloja, Tosalon neva ja Kärlesluhta. Ilman raivausmaita tulee näistä kaikkiaan 26 verokuormaa. Talolla on hyvät mahdollisuudet tervanpolttoon. Hieman kaskimaita, hyvät laidunmaat ja hieman kalavesiä, ei myllynpaikkaa.

E1 Marttila reg44-45

Jonas Gedda 1689

suomennos HR



Martila, vanha asuinpaikka, jota on asunut 80 vuotta sitten eräs vanha itsellinen (huusman), joka tutkittiin ja todettiin siellä olevan heikkoa peltomaata, kaikki kasvaen mäntymetsää, paljon vähemmän sellaista maata joka kelpaisi niityksi, eikä kukaan halunnut hakea sitä ylösotettavaksi. Se täytyi siis antaa olla tai myydä karjan tarpeiksi, ja sen muodoin se oli kelpaamaton uudistilaksi.

E1 Marttila reg44-45

Jonas Gedda 1689

suomennos HR



Martila, vanha asuinpaikka, jota on asunut 80 vuotta sitten eräs vanha itsellinen (huusman), joka tutkittiin ja todettiin siellä olevan heikkoa peltomaata, kaikki kasvaen mäntymetsää, paljon vähemmän sellaista maata joka kelpaisi niityksi, eikä kukaan halunnut hakea sitä ylösotettavaksi. Se täytyi siis antaa olla tai myydä karjan tarpeiksi, ja sen muodoin se oli kelpaamaton uudistilaksi.

E1 19 Puskanautio Päntäne reg44-45

Jonas Gedda 1689



Puskan autio, Matz Jacobsson, on asettunut vanhalle torpanpaikalle, joka ei ole koskaan ollut verolla, ja on siellä asunut 3 vuotta. Hänellä on suhteellisen hyvät peltomaat, mutta ei ole tähän mennessä viljellyt kuin ½ tynnyrinalaa. Niittyjä on Puskanluoman Rakkonnevan eteläpuolen kulmassa ja siellä raiviota, ja nousee yhteensä 20 verokuormaan. Talolla on hyvää tilaa tervanpolttoon, hyvät laidunmaat, hirsimetsät, polttopuumetsät ja tuohimetsät, hiukan kaskenpolttoa, mutta ei kalavesiä, ei myllynpaikkaa, ja pyytää nöyrimmästi hänen armoltaan herra maaherralta vapaavuosioikeuksia.

E1 13 reg 44-45

Vuohiluoman uudistila. Jonas Geddan selitys. Suomennos HR

Jonas Gedda 1689:

Vuohiluoma, asunut Lars Philipson eli Eskil Larssonin poika täällä kaksi vuotta, ja sitä ennen ollut jonkun vuoden itsellisenä (huusman). Nyt hän on ylösottanut keskikertaiseksi arvioitua savimultamaata 1 3/8 tynnyrinalaa ja niittyä, jotka ovat Vähänkosken alla, Kierista lahden latva ja Tuhdan aho, ja lisäksi on raivauksia, nimittäin Vehaston ojansuu ja Nevan tausta, kaikkiaan 15 verokuormaa, ja laidunmaita, tervapolttoa, hirsimetsää, polttopuuta ja lehdesmetsää, vähän kaskenpolttoa, kalavesiä, mutta ei myllynpaikkaa.

E1 14 Ikkelä reg44-45

Jonas Gedda, Ikkeläjärvi 1689

Suomennos HR



Ikkeläjärvi, Zachris Thomasson, vanha kirkonrakantaja, on täällä asunut 2 vuotta ja viljelee heikkotasoista maata, joka enimmäkseen kiveä ja hiekkaa 7 kapanalan määrällä. Niityt ovat järven toisella puolella, ja siellä nevoilla ja soilla on hyvät alueet raivaukselle, jossa aikoo? pitää työväkeä, ja jo nyt on aidattu niittyä nimeltään Kohtaneva, Lännen puolen joensuu, Kovoistan (Kokoistan?) olajalla Kohtanevan itäpuole joensuuta, jotka tekevät yhteensä 35 verokuormaa, hyvät laidunmaat, tervanpolttomahdollisuudet, kalavedet, lehdes- ja tuohimetsät, mutta ei myllynpaikkaa.

E1 12 1 Ventelä reg44-45

Jonas Gedda 1689

suomennos HR

Vändälä, Jören Jacobson, on tässä asunut 3 vuotta ja raivannut peltoa jokseenkin hyvällä maalla 1 tynnyrinalan. Talolla on hyvät kaskimetsät, jotka tulevaisuudessa voidaan raivata pelloksi, samoin niittyä, nimittäin Kytöneva, Paulaojansuu, Kaivoniemi, Haukijoensuu Isollaojalla, jotka tekevät yhteensä 20 verokuormaa, ilman sitä mitä voidaan edelleen raivata eikä raivattavaa puutu. Tervanpolttomahdollisuudet on, hyvät laidunmaat, lehdes- ja hirsimetsät ja hieman kalavesiä, ja kelvollinen myllynpaikka.